Überhemmottelua

Koko opiskeluvuoden kestäneen omarahattomuuden (olin siis aikuisopiskelija EMP eli Elää Miehen Palkalla) jälkeen kesätyöpalkka on tuntunut kuin olisi lottovoiton saanut. Sen mukaan on myös tullut tehtyä heräteostoksia, joita myös hemmotteluksi joskus kutsutaan.

Uusin itsenihemmottelu oli nyt ostaa kerrankin jotain ihanaa villalankaa tarpeeksi villapuseroon itselleni. Langoista on tullut aikamoisia luksustuotteita, joilla on myös luksustuotteiden hinta. Englannissa on enemmän lampaita kuin ihmisiä ja silti siellä 100% tai lähes täysvillainen neulelanka maksaa järkyttäviä summia. Kotimainen tarjonta olisi periaatteessa riittävää mutta kovin käytännöllistä ( lue: tylsää) ja siksipä ulkomaan ihanuudet houkuttelevat aina erilaisuudellaan. Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella myös käsityömaailmassa.

Uusin houkutus löytyi brittiläisesti nettikaupasta Cucumberpatch, jossa oli merino-alpakkasekoitelankaa uskomattomassa tarjouksessa. Napsin sitten värikartasta neljää väriä tarpeeksi yhteen puseroon ja muutamiin asusteisiin. Langasta löytyy netistä myös arvostelu, vähän niinkuin lankaharrastajien Tekniikan maailman koeajokuvaus.

Minä olen ehdottomasti prosessineuloja eli itse prosessi on minulle tärkeämpää kuin valmis neuletyö. Toki nautin neuleiden valmistumisesta, mutta langan valinta, täydellisen mallin etsiminen, puikkojen valinta, koetilkun tekeminen jne. ovat kaikki yhtä nautinnollisia vaiheita. Nytkin minulla on meneillään useita prosesseja, joista hyvin moni tässä langanhankintavaiheessa.

Seuraavaksi sitten siihen mallien etsintään. Netti on täynnä ilmaisia neulemalleja. Yleensä aloitan etsintäni ensin Ulla -neulelehdestä, jonka jälkeen siirryn Knittyn mallien pariin. Jos sekään ei palkitse, lähden surffamaan Free Knitting Patterns -webbirinkiin.