tiistaina, huhtikuuta 05, 2005

Vitsit vähissä

Wagnerin vesirokko on isosiskon rokkoa tsiljoona kertaa rajumpi. Kuumetta on edelleen joka päivä ja yö ja viime yö oli oikein tuskainen ihan alusta loppuun asti, vaikka lapseen tungettiin niin ataraxia kuin panadoliakin. Kun aamuherätys tuli sitten naapurin kylppärirempan muodossa - voitte vain arvata, miten helvetillinen ääni tulee, kun betonirakenteisen kerrostalon yhdessä kylppärissä piikataan betonilattiaa auki - niin väsymys alkoi olla sitä luokkaa, että rytmihäiriöt eivät olleet kaukana.

Lapset ja kamat kassiin ja Papan luokse evakkoon. Tenttiinluvuista ei ole tullut mitään ja tokkopa tuleekaan :(

Nyt raahaudun sänkyyn ja toivon, että se naapurin lattia on jo saatu auki ja remppaäijät pääsisivät johonkin hiljaisempaan työvaiheeseen, jotta huomisaamu ei alkaisi poran äänellä. Miehen kukkokiekuu-herätysääni kännykässä jää sille vain heikosti kakkoseksi, mutta sekin kelpaisi nyt tuutulauluksi.

Tulevia bloggausaiheita (listaan niitä nyt tähän, ettei väsyneet aivot kadota niitä synopseistaan):
- kirjastoista varastaminen, rikos ja rangaistus
- doula-toiminta
- nainen ei voi juoda kuin mies -kampanja
- hoitotiede
- opiskelu, työ, perhe-elämä ja säädylliset yöunet- mahdoton yhtälö?

rokkoisin terveisin,

uupunut tuleva kätilö

1 Comments:

Blogger Touhis said...

ouh! hang on there, sister! Kyllä se siitä helpottaa muutamassa vuodessa (ah, miten lattea sitä osaakaan olla ;)
Omista opiskeluajoista muistan, kun yhdenkin kerran kuopuksen yösirkuksen jälkeen (yöunet = 0 h 0 min.) läksin aamulla harjoitteluun. Aamulypsy meni vielä jotenkuten unen ja valveen rajahorroksessa, mutta kun päivällä hommani oli tehdä puhdistusniittoja laitumille, nukahdin traktorin rattiin... saldona yksi traktori ojassa, muutama mustelma ja tuhannen päreinä oleva niittokone. Onneksi en ollut kenekään hengestä tai terveydestä vastuussa noina valvomisvuosina ;).

10:42 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home