Snap out of it
Pitäisi lähteä harjoitteluun. Ulkona on ihana ilma ja mielen pitäisi olla iloinen, mutta ei vaan nappaa.
Osa tästä fiiliksestä on taatusti pettymystä, kun normaalisti olen aina saanut kehuja työyhteisöön sopeutumisesta ja oppimishalukkuudestani. Nyt saan sanatonta palautetta, että läsnäoloni on häiritsevää ja että oppimismenetelmäni eli tarkkailu ja havainnointi tulkitaan vetäytymiseksi ja työn välttelyksi. Ei ole kiva mennä paikkaan, jossa vastaan huokuu torjuva henki.
Noh, kaksi viikkoa enää. Kyllä se tästä. Onpahan oppia tulevaa varten, kaikki työyhteisöt eivät voi olla iloisia ja avoimia vaan hoitoalan ammattilaisen tulee pystyä kohtaamaan myös kökköjäkin tilanteita ja oppia sopeutumaan erilaisten yhteisöjen jäseneksi.
Lastentautien tenttiin pitäisi lukea. Se nyt ainakin on ihanan mielenkiintoista.
Osa tästä fiiliksestä on taatusti pettymystä, kun normaalisti olen aina saanut kehuja työyhteisöön sopeutumisesta ja oppimishalukkuudestani. Nyt saan sanatonta palautetta, että läsnäoloni on häiritsevää ja että oppimismenetelmäni eli tarkkailu ja havainnointi tulkitaan vetäytymiseksi ja työn välttelyksi. Ei ole kiva mennä paikkaan, jossa vastaan huokuu torjuva henki.
Noh, kaksi viikkoa enää. Kyllä se tästä. Onpahan oppia tulevaa varten, kaikki työyhteisöt eivät voi olla iloisia ja avoimia vaan hoitoalan ammattilaisen tulee pystyä kohtaamaan myös kökköjäkin tilanteita ja oppia sopeutumaan erilaisten yhteisöjen jäseneksi.
Lastentautien tenttiin pitäisi lukea. Se nyt ainakin on ihanan mielenkiintoista.
posted by tuleva kätilö at 11:28 ap.
3 Comments:
mää olen just opiskellut itselleni ammattitutkinnon, todistus on vielä saamatta, muuten se on valmis. kun saatiin tilaisuus arvostella näyttöjä, niin aika moni oli sitä mieltä, että esimerkiksi erityislasten kohdalla olisi ollut antoisampaa seurata muiden hoitelemia tuokioita ja tilanteita, kuin yrittää itse sählätä tottumattomana ja vielä "näyttää" samalla osaavansa hoidella tilanteen kuin tilanteen ihan kylmiltään.
Mina ymmarran taysin miksi haluat ennemmin katsoa ensin miten homma toimii, kuin lahtea suinpain asioita hoitamaan. Varsinkin kun toisten ihmisten kanssa ollaan tekemisissa, niinkin tarkeissa tilanteissa kuin sina nyt olet, ei virheille ole juuri varaa.
Sita helposti unohtaa, etenkin kun tyoskentely muuttuu lahes rutiininomaiseksi, miten jokainen meista on oppijana jossain vaiheessa.
Kiitos. Innolla olen sinun kirjoituksiasi lukenut -> niista hehkuu, kuinka sina todella valitat siita mita opiskelet - harvoin tavattua nykypaivana.
Kaikki työyhteisöt ei vaan nappaa. Minä sain tästä viimeisimmästäni ison trauman, kun kuulin, että yksi kollega jatkuvasti arvosteli mua takana päin kovin sanoin. Mulle ei oikein tullut edes selväksi, että mistä arvostelu johtui: ammattitaidostani (jossa ei kenenkään muun mielestä ole ollut puutteita) vai ihan muista asioista.
Päätin kuitenkin oman mielenterveyteni vuoksi laittaa arvostelun kehittymättömän työyhteisön piikkiin.
Lähetä kommentti
<< Home