Käykö keuhko?
Rakkaan mieheni huumorintajusta kertoo seuraava vitsi, jota hän tykkää kertoa:
Kauko Käyhkö meni lihakauppaan ja kysyi: "Onko maksaa?"
Kauppias vastasi: "Ei, käykö keuhko?"
Sain varattua itselleni harjoittelupaikan Meilahden osastolta 82 eli keuhkosairauksien klinikalta.
Tämä ei ollut ensisijainen toiveeni, mutta kun systeemi jumitti, niin varasin ensimmäisen eteen tulleen speksit täyttävän paikan. Nyt täytyy vain toivoa, että opettajakin hyväksyy tuon osaston. En käsitä, miksi ei hyväksyisi, koska sisätautejahan nuo keuhkosairaudetkin ovat. Sydänhommelit jää nyt vähemmälle, mutta kaikkea ei voi aina saada.
Kauko Käyhkö meni lihakauppaan ja kysyi: "Onko maksaa?"
Kauppias vastasi: "Ei, käykö keuhko?"
Sain varattua itselleni harjoittelupaikan Meilahden osastolta 82 eli keuhkosairauksien klinikalta.
Tämä ei ollut ensisijainen toiveeni, mutta kun systeemi jumitti, niin varasin ensimmäisen eteen tulleen speksit täyttävän paikan. Nyt täytyy vain toivoa, että opettajakin hyväksyy tuon osaston. En käsitä, miksi ei hyväksyisi, koska sisätautejahan nuo keuhkosairaudetkin ovat. Sydänhommelit jää nyt vähemmälle, mutta kaikkea ei voi aina saada.
posted by tuleva kätilö at 9:28 ip.
2 Comments:
Hahha! Kaiken voi saada, mutta aina ei ole pakko, on minun mieheni suosikkisanonta.
Hei! Olen lueskellut blogiasi mielenkiinnolla, koska itseänikin kiinnostaa muuttaa alaa näin "aikuisena". Tai oikeastaan mun ei noita vanhoja opintoja mediamaailman saralta tarvisi hylätä. Ne ovat hyviä uudessakin ammatissa.
Kätilöksi en meinaa opiskella, mutta vanha haave erityisopettajan hommista nostaa aina päätään.
Saapa nähdä tuleeko mulla sitten vaihdettua, kun on nyt tuo äidiksi tulemisenkin prosessi kesken.
Lähetä kommentti
<< Home